Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.

BBCode on Käytössä
[img] on poissa käytöstä
[flash] on poissa käytöstä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat poissa käytöstä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Re: Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Kirjoittaja asumatonvaan » 10 Syys 2019, 15:23

kela sanoo että laki on muuttunut kyllä sehän pitää paikkansa, laki vaan on muuttunut siltä osin että kela hoitaa tuen myöntämisen, myöntämisperusteet EIVÄT ole muuttuneet kunnan sossun ajoista mihinkään, vaikkakin kela näin haluaa ajatella, ja tuo asiakkaan kanssa asioiminen ja asiakkaaseen yhteyden ottaminen on varmistettu ihan oikeusasiamieheltä saakka, jos asiakas vaatii saada tavata käsittelijän on se asiakkaalle kelan puolesta mahdollistettava

Re: Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Kirjoittaja Vieras » 10 Syys 2019, 08:38

p*a*s*k*aisku!

Re: Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Kirjoittaja Vieras » 10 Syys 2019, 08:37

***** kelan toimistoon vaan!

Re: Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Kirjoittaja Kela | toimeentulotuki » 27 Touko 2019, 14:50

Hei JudgeDredd ja Keinobotti!

Kiitos viesteistänne.

Ystävällisin terveisin
Taru | Kela toimeentulotuki

Re: Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Kirjoittaja Keinobotti » 26 Touko 2019, 08:31

Hei!

Kiitos mielipiteestä.

Ystävällisin terveisin
Kelabotti

Re: Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Kirjoittaja JudgeDredd » 26 Touko 2019, 07:57

Kela on laki.

Re: Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Kirjoittaja Kela | toimeentulotuki » 17 Touko 2019, 10:33

Hei!

Kiitos mielipiteestä.

Ystävällisin terveisin
Eveliina | Kela toimeentulotuki

Re: Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Kirjoittaja Vieras » 17 Touko 2019, 05:01

Kela | toimeentulotuki kirjoitti:Hei jan1!

Tavoite on käsitellä hakemukset mahdollisimman nopeasti. Niitä ei jätetä tarkoituksella odottamaan seitsemättä arkipäivää. Harmillisen usein käsittelyajat kuitenkin venyvät lähelle 7 arkipäivää.

Asiakas voi edistää oman asian etenemistä huolehtimalla, että kaikki tarvittavat liitteet on hakemuksen yhteydessä eikä niitä jouduttaisi pyytämään.

Sen jälkeen kun toimeentulotuki on siirtynyt kunnasta Kelan hoidettavaksi, on lakia toimeentulotuestakin jo muutettu muutamia kertoja. Koska laki ei ota kantaa kaikkiin tilanteisiin, Kelassa käytetään ratkaisutyössä apuna etuusohjeita. Ohjeita päivitetään säännöllisesti yhteystyössä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Ystävällisin terveisin
Eveliina | Kela toimeentulotuki

" Koska laki ei ota kantaa kaikkiin tilanteisiin, Kelassa käytetään ratkaisutyössä apuna etuusohjeita. Ohjeita päivitetään säännöllisesti yhteystyössä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. "

Etuusohjeilla ei voi määrätä sellaisia toimintatapoja asian käsittelemiseksi, joihin laki ei anna mahdollisuutta. KELA ei voi itse JATKAA toimeentulotukilakia kirjoittamalla sen lisäksi omia etuusohjeita "epäselviin tilanteisiin joihin laki ei ota kantaa".

Lain itsessään tulee muutenkin olla riittävä hakemusten ja siihen liittyvien tilanteiden käsittelyn suhteen.

Jos laissa ei määritetä mm. hylkäys- tai alentamispäätöstä toimeentulotukihakemuksen käsittelytilanteessa tietynlaisessa tapauksessa, ei KELA voi itse laatia lain ulkopuolelle omia siitä poikkeavia etuusohjeitaan, tai menettelytapoja joita ei laissa lue, ja sitten toimia lakiin perustumattomasti itse kirjoittamiensa lakiin perustumattomien etuusohjeiden mukaisesti.

KELA:lla ei ole oikeutta taikka valtaa ohittaa tai ylittää lakia toimeentulotuesta omien laissa mainitsemattomien menettelytapojensa tai päätösten kautta, taikka kirjoittaa lakia uudelleen siltä osin kuin laissa ei väitetysti johonkin asiaan otettaisi kantaa. KELA on toimielin jonka tulee tehdä lainmukaisia viranomaispäätöksiä, ei kirjoittaa toimeentulotukilain lisäksi omia lakiin perustumattomia ohjeita ja sitten tehdä lain ulkopuolelta siihen perustumattomia päätöksiä. Jokainen päätös pitää aina pystyä olla perusteltavissa lakia siteeraten; sen ulkopuolella olevat KELA:n omat ohjeistukset eivät ole juridisesti päteviä toimeentulotukipäätöksen perustelussa. Jos esimerkiksi laissa ei säädetä hylkäysmenettelyä tai sanktiota päätökselle jonkin asian johdosta, niin hakemusta ei silloin voida lakiperusteisesti yksinkertaisesti hylätä k.o asian perusteella. Piste. Ei, vaikka KELA itse sellaisia lakiin perustumattomia toimintaohjeita itse olisikin kirjoittanut. Ainut asia, mikä ratkaisee, ja mitä KELA on velvollinen noudattamaan on laki. Omista etuusohjeistaan se ei voi lakia tehdä tai niillä lakia ylittää.

Re: Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Kirjoittaja Vieras » 17 Touko 2019, 04:49

Vieras kirjoitti:
Vieras kirjoitti:Kannattaa vaaleissa äänestää sellaista puoluetta joka kannattaa viimesijaista etuisuutta koskevan toimeentulotukilain pehmentämistä ja sanktioiden sekä velvoitteiden vähentämistä.

Kela ei päätä toimeentukotukilaista vaan pelkästään annetun lain ja STM:n ohjeistuksien tulkinnasta kun toimeentulotukipäätöstä tehdään. Laissa on selkeästi maininta 40% alentamisesta joten olisi hyvin outoa että se jäisi pelkästään Kelan tulkinnan takia käytännössä lain kuolleeksi kirjaimeksi.
KELA:lla on mahdollisuus tulkita lakia, ja se tulkitsee sitä reilusti asiakkaan kannalta epäedullisesti kuin kunta teki vielä 2016 myöntäessään toimeentulotukea. Lisänä vielä se, että KELA tulkitsee lakia yllättävän monesti joko suoraan tekemällä laittomia päätöksiä jolloin rahantulo loppuu kunnes hakija saa oikaisupäätöksen kuukausien jälkeen valitusprosessin kautta, tai jos ei tee suoranaisesti laitonta päätöstä, niin uhkaa toimia laittomalla tavalla hyläten hakemuksen, jos mm. hakemuksesta puuttuu sellaisia liitteitä, joiden osalta laissa on jo yksiselitteisesti säädetty sanktioksi alennettu perusosa, ilman mainintaa mahdollisuudesta hylätä.

AP:lta erittäin hyvä postaus. Olen täysin samoilla linjoilla. Laki on pysynyt täysin samana. Silti kunnat eivät tehneet itselleni samoja leikkauksia samojen laittomien uhkailujen kera joka kuukausi kuin KELA, vaan sain lähestulkoon aina tuen ilman leikkaamista, vaikka leikkaus ei saisi vaarantaa ihmisarvoista elämää lain mukaan. KELA tulkitsee asiaa aina hakijan kannalta epäedullisimman kautta, kun kunnilla oli vaihtelevasti enemmän kultaista keskitietä noudattava linjat. Johan tämä alennetun perusosan räjähdysmäisesti kasvaneet määrät tilastotkin todistavat 2016 ja sen jälkeisten vuosien välillä vertailussa. Heti kun tuen myöntäminen siirtyi KELA:an, perusosan alennusten määrä räjähti käsiin, laittomien hylkäysten määrä kasvoi, ja aiempaa tiukempi uhkailu alkoi. Sain myös kunnalta useimmiten pidemmän toimeentulotukipäätöksen, mutta KELA ei suostu myöntämään sitä kuin kuukauden kerrallaan, vaikka olen pitkäaikaistyötön eikä työllistymistilanteessa näy lohtua paremmasta.

Toimeentulotuen perusosan räjähdysmäinen kasvu KELA-siirron jälkeen tuen myöntämisen suhteen ei ole ainoa leikkaus. Kuntia huomattavasti rajumman leikkauspolitiikan lisäksi, KELA on myös verrattuna kuntiin alentanut toimeentulotuessa hyväksyttävien "kohtuullisten asumismenojen" maksimikattoa sekä kuukausittaisen "kohtuullisen sähkölaskun" maksimikattoa, molempia, suhteellisen huomattavan määrän. Mm. kotikunnassani KELA alensi omassa tilanteessani kohtuulliseksi katsotun vuokran määrää verrattuna kunnan toimeentulotukipäätökseen 50 euroa kuukaudessa, ja sähkölaskun "kohtuullista" maksimikattoa 15 euroa kuukaudessa. Tämä tekee yhteensä 65 euroa kuukaudessa leikkausta toimeentulotukeeni pelkästään KELA:n kuntiin verrattuna pienennetyn myönnettävän kohtuuvuokran ja sähkön suhteen.

Kun sitten tuohon 65 euroon yhdistetään jatkuva 20% tai 40% alennus toimeentulotuen perusosasta nk. ikikarenssin vuoksi, koska en ole suostunut palkattomaan työhön (minulla ei ole yhtäkään laiminlyöntiä TE-palveluiden osoittamien haettavien palkkatöiden suhteen, by the way), on tukeni perusosa verrattuna kuntiin suurimman osan vuodesta noin 165:destä eurosta per kuukausi 265 euroon per kuukausi heikompi, ja ylittää useasti tuon 40% suurimman sallitun perusosan alentamisen sitä kautta, että sähkölaskuni menee etenkin talvella nousseiden sähkönsiirron hintojen vuoksi kymmenillä euroilla yli hyväksytyn rajan, ja vuokrakulustani jätetään korvaamatta 50 euroa per kk, jonka kunta vielä 2016 korvasi ja katsoi kohtuulliseksi kunnassani (eli siis koko vuokran). Saan siis monena kuukautena vuodessa noin 47-48% pienempää perusosaa kuin täysi toimeentulotuen perusosa kunnasta, joka maksoi vuokrani ja sähköni kokonaan eikä yleensä alentanut tukea. Jos alensikin, niin sitä alennettiin 20% ja maksimissaan 2kk kerrallaan, jonka jälkeen palattiin alentamattomaan.

Kyllä meni v*tuiksi toimeentulotukiasiat ihmisarvoisen elämän mahdollistamisen suhteen Suomessa KELA-siirron myötä. KELA:n lain tulkinta on täysin mielivaltaista ja monesti vieläpä laitonta, kunnes oikaisu saadaan aikaan laittomaan päätökseen, sitten joskus, pitkän rahattoman odotusjakson jälkeen. Päälle vieläpä tuen alentaminen rajummilla perusosan alentamisilla sekä erikseen jokaisen tukeen kuuluvan kohtuullisen erikseen säädetyn korvauksen kohtuullisen maksimin normin alentamisella (sähkö, vuokra).
Korjasin hieman, koska palstalla ei pysty editoimaan tekstiään, eli:


KELA:lla on mahdollisuus tulkita lakia tietyissä asioissa jossa tulkinnanvaraa on jätetty, ja se tulkitsee sitä reilusti asiakkaan kannalta epäedullisesti kuin kunta teki vielä 2016 myöntäessään toimeentulotukea. Lisänä vielä se, että KELA tulkitsee lakia yllättävän monesti joko suoraan tekemällä laittomia päätöksiä jolloin rahantulo loppuu kunnes hakija saa oikaisupäätöksen kuukausien jälkeen valitusprosessin kautta, tai jos ei tee suoranaisesti laitonta päätöstä, niin uhkaa toimia laittomalla tavalla hyläten hakemuksen, jos mm. hakemuksesta puuttuu sellaisia liitteitä, joiden osalta laissa on jo yksiselitteisesti säädetty sanktioksi alennettu perusosa, ilman mainintaa mahdollisuudesta hylätä.

AP:lta erittäin hyvä postaus. Olen täysin samoilla linjoilla. Laki on pysynyt täysin samana. Silti kunnat eivät tehneet itselleni samoja leikkauksia samojen laittomien uhkailujen kera joka kuukausi kuin KELA, vaan sain lähestulkoon aina tuen ilman leikkaamista, vaikka leikkaus ei saisi vaarantaa ihmisarvoista elämää lain mukaan. KELA tulkitsee asiaa aina hakijan kannalta epäedullisimman kautta, kun kunnilla oli vaihtelevasti enemmän kultaista keskitietä noudattava linjat. Johan tämä alennetun perusosan räjähdysmäisesti kasvaneet määrät tilastotkin todistavat 2016 ja sen jälkeisten vuosien välillä vertailussa. Heti kun tuen myöntäminen siirtyi KELA:an, perusosan alennusten määrä räjähti käsiin, laittomien hylkäysten määrä kasvoi, ja aiempaa tiukempi uhkailu alkoi. Sain myös kunnalta useimmiten pidemmän toimeentulotukipäätöksen, mutta KELA ei suostu myöntämään sitä kuin kuukauden kerrallaan, vaikka olen pitkäaikaistyötön eikä työllistymistilanteessa näy lohtua paremmasta.

Toimeentulotuen PERUSOSAN LEIKKAUSTEN RÄJÄHDYSMÄINEN KASVU KELA-siirron jälkeen tuen myöntämisen suhteen ei ole ainoa leikkaus siirron myötä. Kuntia huomattavasti rajumman leikkauspolitiikan lisäksi, KELA on myös verrattuna kuntiin alentanut toimeentulotuessa hyväksyttävien "kohtuullisten asumismenojen" maksimikattoa sekä kuukausittaisen "kohtuullisen sähkölaskun" maksimikattoa, molempia, suhteellisen huomattavan määrän. Mm. kotikunnassani KELA alensi omassa tilanteessani kohtuulliseksi katsotun vuokran määrää verrattuna kunnan toimeentulotukipäätökseen 50 euroa kuukaudessa, ja sähkölaskun "kohtuullista" maksimikattoa 15 euroa kuukaudessa. Tämä tekee yhteensä 65 euroa kuukaudessa leikkausta toimeentulotukeeni pelkästään KELA:n kuntiin verrattuna pienennetyn myönnettävän kohtuuvuokran ja sähkön suhteen.

Kun sitten tuohon 65 euroon yhdistetään jatkuva 20% tai 40% alennus toimeentulotuen perusosasta nk. ikikarenssin vuoksi, koska en ole suostunut palkattomaan "työhön" (minulla ei ole yhtäkään laiminlyöntiä TE-palveluiden osoittamien haettavien palkkatöiden suhteen, by the way), on tukeni perusosa KELA-siirron jälkeen verrattuna kuntiin suurimman osan vuodesta noin 165:destä eurosta per kuukausi 265 euroon per kuukausi heikompi, ja ylittää useasti tuon 40% suurimman sallitun perusosan alentamisen sitä kautta, että sähkölaskuni menee etenkin talvella nousseiden sähkönsiirron hintojen vuoksi kymmenillä euroilla yli hyväksytyn rajan, ja vuokrakulustani jätetään korvaamatta 50 euroa per kk, jonka kunta vielä 2016 korvasi ja katsoi kohtuulliseksi kunnassani (eli siis koko vuokran). Saan siis monena kuukautena vuodessa tosiasiallisesti noin 47-48% pienempää perusosaa kuin täysi toimeentulotuen perusosa kunnasta, joka maksoi vuokrani ja sähköni kokonaan eikä yleensä alentanut tukea. Jos alensikin, niin sitä alennettiin 20% ja maksimissaan 2kk kerrallaan, jonka jälkeen palattiin alentamattomaan.

Kyllä meni v*tuiksi toimeentulotukiasiat ihmisarvoisen elämän mahdollistamisen suhteen Suomessa KELA-siirron myötä. KELA:n lain tulkinta on täysin mielivaltaista ja monesti vieläpä laitonta, kunnes oikaisu saadaan aikaan laittomaan päätökseen, sitten joskus, pitkän rahattoman odotusjakson jälkeen. Päälle vieläpä tuen alentaminen rajummilla perusosan alentamisilla sekä erikseen jokaisen tukeen kuuluvan kohtuullisen erikseen säädetyn korvauksen kohtuullisen maksimin normin alentamisella (sähkö, vuokra).

Re: Eettiset perustelut pysyvälle 60%:iin leikkaamiselle?

Kirjoittaja Vieras » 17 Touko 2019, 04:43

Vieras kirjoitti:Kannattaa vaaleissa äänestää sellaista puoluetta joka kannattaa viimesijaista etuisuutta koskevan toimeentulotukilain pehmentämistä ja sanktioiden sekä velvoitteiden vähentämistä.

Kela ei päätä toimeentukotukilaista vaan pelkästään annetun lain ja STM:n ohjeistuksien tulkinnasta kun toimeentulotukipäätöstä tehdään. Laissa on selkeästi maininta 40% alentamisesta joten olisi hyvin outoa että se jäisi pelkästään Kelan tulkinnan takia käytännössä lain kuolleeksi kirjaimeksi.
KELA:lla on mahdollisuus tulkita lakia, ja se tulkitsee sitä reilusti asiakkaan kannalta epäedullisesti kuin kunta teki vielä 2016 myöntäessään toimeentulotukea. Lisänä vielä se, että KELA tulkitsee lakia yllättävän monesti joko suoraan tekemällä laittomia päätöksiä jolloin rahantulo loppuu kunnes hakija saa oikaisupäätöksen kuukausien jälkeen valitusprosessin kautta, tai jos ei tee suoranaisesti laitonta päätöstä, niin uhkaa toimia laittomalla tavalla hyläten hakemuksen, jos mm. hakemuksesta puuttuu sellaisia liitteitä, joiden osalta laissa on jo yksiselitteisesti säädetty sanktioksi alennettu perusosa, ilman mainintaa mahdollisuudesta hylätä.

AP:lta erittäin hyvä postaus. Olen täysin samoilla linjoilla. Laki on pysynyt täysin samana. Silti kunnat eivät tehneet itselleni samoja leikkauksia samojen laittomien uhkailujen kera joka kuukausi kuin KELA, vaan sain lähestulkoon aina tuen ilman leikkaamista, vaikka leikkaus ei saisi vaarantaa ihmisarvoista elämää lain mukaan. KELA tulkitsee asiaa aina hakijan kannalta epäedullisimman kautta, kun kunnilla oli vaihtelevasti enemmän kultaista keskitietä noudattava linjat. Johan tämä alennetun perusosan räjähdysmäisesti kasvaneet määrät tilastotkin todistavat 2016 ja sen jälkeisten vuosien välillä vertailussa. Heti kun tuen myöntäminen siirtyi KELA:an, perusosan alennusten määrä räjähti käsiin, laittomien hylkäysten määrä kasvoi, ja aiempaa tiukempi uhkailu alkoi. Sain myös kunnalta useimmiten pidemmän toimeentulotukipäätöksen, mutta KELA ei suostu myöntämään sitä kuin kuukauden kerrallaan, vaikka olen pitkäaikaistyötön eikä työllistymistilanteessa näy lohtua paremmasta.

Toimeentulotuen perusosan räjähdysmäinen kasvu KELA-siirron jälkeen tuen myöntämisen suhteen ei ole ainoa leikkaus. Kuntia huomattavasti rajumman leikkauspolitiikan lisäksi, KELA on myös verrattuna kuntiin alentanut toimeentulotuessa hyväksyttävien "kohtuullisten asumismenojen" maksimikattoa sekä kuukausittaisen "kohtuullisen sähkölaskun" maksimikattoa, molempia, suhteellisen huomattavan määrän. Mm. kotikunnassani KELA alensi omassa tilanteessani kohtuulliseksi katsotun vuokran määrää verrattuna kunnan toimeentulotukipäätökseen 50 euroa kuukaudessa, ja sähkölaskun "kohtuullista" maksimikattoa 15 euroa kuukaudessa. Tämä tekee yhteensä 65 euroa kuukaudessa leikkausta toimeentulotukeeni pelkästään KELA:n kuntiin verrattuna pienennetyn myönnettävän kohtuuvuokran ja sähkön suhteen.

Kun sitten tuohon 65 euroon yhdistetään jatkuva 20% tai 40% alennus toimeentulotuen perusosasta nk. ikikarenssin vuoksi, koska en ole suostunut palkattomaan työhön (minulla ei ole yhtäkään laiminlyöntiä TE-palveluiden osoittamien haettavien palkkatöiden suhteen, by the way), on tukeni perusosa verrattuna kuntiin suurimman osan vuodesta noin 165:destä eurosta per kuukausi 265 euroon per kuukausi heikompi, ja ylittää useasti tuon 40% suurimman sallitun perusosan alentamisen sitä kautta, että sähkölaskuni menee etenkin talvella nousseiden sähkönsiirron hintojen vuoksi kymmenillä euroilla yli hyväksytyn rajan, ja vuokrakulustani jätetään korvaamatta 50 euroa per kk, jonka kunta vielä 2016 korvasi ja katsoi kohtuulliseksi kunnassani (eli siis koko vuokran). Saan siis monena kuukautena vuodessa noin 47-48% pienempää perusosaa kuin täysi toimeentulotuen perusosa kunnasta, joka maksoi vuokrani ja sähköni kokonaan eikä yleensä alentanut tukea. Jos alensikin, niin sitä alennettiin 20% ja maksimissaan 2kk kerrallaan, jonka jälkeen palattiin alentamattomaan.

Kyllä meni v*tuiksi toimeentulotukiasiat ihmisarvoisen elämän mahdollistamisen suhteen Suomessa KELA-siirron myötä. KELA:n lain tulkinta on täysin mielivaltaista ja monesti vieläpä laitonta, kunnes oikaisu saadaan aikaan laittomaan päätökseen, sitten joskus, pitkän rahattoman odotusjakson jälkeen. Päälle vieläpä tuen alentaminen rajummilla perusosan alentamisilla sekä erikseen jokaisen tukeen kuuluvan kohtuullisen erikseen säädetyn korvauksen kohtuullisen maksimin normin alentamisella (sähkö, vuokra).

Ylös