Kirjoittaja Vieras » 17 Touko 2019, 04:49
Vieras kirjoitti:Vieras kirjoitti:Kannattaa vaaleissa äänestää sellaista puoluetta joka kannattaa viimesijaista etuisuutta koskevan toimeentulotukilain pehmentämistä ja sanktioiden sekä velvoitteiden vähentämistä.
Kela ei päätä toimeentukotukilaista vaan pelkästään annetun lain ja STM:n ohjeistuksien tulkinnasta kun toimeentulotukipäätöstä tehdään. Laissa on selkeästi maininta 40% alentamisesta joten olisi hyvin outoa että se jäisi pelkästään Kelan tulkinnan takia käytännössä lain kuolleeksi kirjaimeksi.
KELA:lla on mahdollisuus tulkita lakia, ja se tulkitsee sitä reilusti asiakkaan kannalta epäedullisesti kuin kunta teki vielä 2016 myöntäessään toimeentulotukea. Lisänä vielä se, että KELA tulkitsee lakia yllättävän monesti joko suoraan tekemällä laittomia päätöksiä jolloin rahantulo loppuu kunnes hakija saa oikaisupäätöksen kuukausien jälkeen valitusprosessin kautta, tai jos ei tee suoranaisesti laitonta päätöstä, niin uhkaa toimia laittomalla tavalla hyläten hakemuksen, jos mm. hakemuksesta puuttuu sellaisia liitteitä, joiden osalta laissa on jo yksiselitteisesti säädetty sanktioksi alennettu perusosa, ilman mainintaa mahdollisuudesta hylätä.
AP:lta erittäin hyvä postaus. Olen täysin samoilla linjoilla. Laki on pysynyt täysin samana. Silti kunnat eivät tehneet itselleni samoja leikkauksia samojen laittomien uhkailujen kera joka kuukausi kuin KELA, vaan sain lähestulkoon aina tuen ilman leikkaamista, vaikka leikkaus ei saisi vaarantaa ihmisarvoista elämää lain mukaan. KELA tulkitsee asiaa aina hakijan kannalta epäedullisimman kautta, kun kunnilla oli vaihtelevasti enemmän kultaista keskitietä noudattava linjat. Johan tämä alennetun perusosan räjähdysmäisesti kasvaneet määrät tilastotkin todistavat 2016 ja sen jälkeisten vuosien välillä vertailussa. Heti kun tuen myöntäminen siirtyi KELA:an, perusosan alennusten määrä räjähti käsiin, laittomien hylkäysten määrä kasvoi, ja aiempaa tiukempi uhkailu alkoi. Sain myös kunnalta useimmiten pidemmän toimeentulotukipäätöksen, mutta KELA ei suostu myöntämään sitä kuin kuukauden kerrallaan, vaikka olen pitkäaikaistyötön eikä työllistymistilanteessa näy lohtua paremmasta.
Toimeentulotuen perusosan räjähdysmäinen kasvu KELA-siirron jälkeen tuen myöntämisen suhteen ei ole ainoa leikkaus. Kuntia huomattavasti rajumman leikkauspolitiikan lisäksi, KELA on myös verrattuna kuntiin alentanut toimeentulotuessa hyväksyttävien "kohtuullisten asumismenojen" maksimikattoa sekä kuukausittaisen "kohtuullisen sähkölaskun" maksimikattoa, molempia, suhteellisen huomattavan määrän. Mm. kotikunnassani KELA alensi omassa tilanteessani kohtuulliseksi katsotun vuokran määrää verrattuna kunnan toimeentulotukipäätökseen 50 euroa kuukaudessa, ja sähkölaskun "kohtuullista" maksimikattoa 15 euroa kuukaudessa. Tämä tekee yhteensä 65 euroa kuukaudessa leikkausta toimeentulotukeeni pelkästään KELA:n kuntiin verrattuna pienennetyn myönnettävän kohtuuvuokran ja sähkön suhteen.
Kun sitten tuohon 65 euroon yhdistetään jatkuva 20% tai 40% alennus toimeentulotuen perusosasta nk. ikikarenssin vuoksi, koska en ole suostunut palkattomaan työhön (minulla ei ole yhtäkään laiminlyöntiä TE-palveluiden osoittamien haettavien palkkatöiden suhteen, by the way), on tukeni perusosa verrattuna kuntiin suurimman osan vuodesta noin 165:destä eurosta per kuukausi 265 euroon per kuukausi heikompi, ja ylittää useasti tuon 40% suurimman sallitun perusosan alentamisen sitä kautta, että sähkölaskuni menee etenkin talvella nousseiden sähkönsiirron hintojen vuoksi kymmenillä euroilla yli hyväksytyn rajan, ja vuokrakulustani jätetään korvaamatta 50 euroa per kk, jonka kunta vielä 2016 korvasi ja katsoi kohtuulliseksi kunnassani (eli siis koko vuokran). Saan siis monena kuukautena vuodessa noin 47-48% pienempää perusosaa kuin täysi toimeentulotuen perusosa kunnasta, joka maksoi vuokrani ja sähköni kokonaan eikä yleensä alentanut tukea. Jos alensikin, niin sitä alennettiin 20% ja maksimissaan 2kk kerrallaan, jonka jälkeen palattiin alentamattomaan.
Kyllä meni v*tuiksi toimeentulotukiasiat ihmisarvoisen elämän mahdollistamisen suhteen Suomessa KELA-siirron myötä. KELA:n lain tulkinta on täysin mielivaltaista ja monesti vieläpä laitonta, kunnes oikaisu saadaan aikaan laittomaan päätökseen, sitten joskus, pitkän rahattoman odotusjakson jälkeen. Päälle vieläpä tuen alentaminen rajummilla perusosan alentamisilla sekä erikseen jokaisen tukeen kuuluvan kohtuullisen erikseen säädetyn korvauksen kohtuullisen maksimin normin alentamisella (sähkö, vuokra).
Korjasin hieman, koska palstalla ei pysty editoimaan tekstiään, eli:
KELA:lla on mahdollisuus tulkita lakia tietyissä asioissa jossa tulkinnanvaraa on jätetty, ja se tulkitsee sitä reilusti asiakkaan kannalta epäedullisesti kuin kunta teki vielä 2016 myöntäessään toimeentulotukea. Lisänä vielä se, että KELA tulkitsee lakia yllättävän monesti joko suoraan tekemällä laittomia päätöksiä jolloin rahantulo loppuu kunnes hakija saa oikaisupäätöksen kuukausien jälkeen valitusprosessin kautta, tai jos ei tee suoranaisesti laitonta päätöstä, niin uhkaa toimia laittomalla tavalla hyläten hakemuksen, jos mm. hakemuksesta puuttuu sellaisia liitteitä, joiden osalta laissa on jo yksiselitteisesti säädetty sanktioksi alennettu perusosa, ilman mainintaa mahdollisuudesta hylätä.
AP:lta erittäin hyvä postaus. Olen täysin samoilla linjoilla. Laki on pysynyt täysin samana. Silti kunnat eivät tehneet itselleni samoja leikkauksia samojen laittomien uhkailujen kera joka kuukausi kuin KELA, vaan sain lähestulkoon aina tuen ilman leikkaamista, vaikka leikkaus ei saisi vaarantaa ihmisarvoista elämää lain mukaan. KELA tulkitsee asiaa aina hakijan kannalta epäedullisimman kautta, kun kunnilla oli vaihtelevasti enemmän kultaista keskitietä noudattava linjat. Johan tämä alennetun perusosan räjähdysmäisesti kasvaneet määrät tilastotkin todistavat 2016 ja sen jälkeisten vuosien välillä vertailussa. Heti kun tuen myöntäminen siirtyi KELA:an, perusosan alennusten määrä räjähti käsiin, laittomien hylkäysten määrä kasvoi, ja aiempaa tiukempi uhkailu alkoi. Sain myös kunnalta useimmiten pidemmän toimeentulotukipäätöksen, mutta KELA ei suostu myöntämään sitä kuin kuukauden kerrallaan, vaikka olen pitkäaikaistyötön eikä työllistymistilanteessa näy lohtua paremmasta.
Toimeentulotuen PERUSOSAN LEIKKAUSTEN RÄJÄHDYSMÄINEN KASVU KELA-siirron jälkeen tuen myöntämisen suhteen ei ole ainoa leikkaus siirron myötä. Kuntia huomattavasti rajumman leikkauspolitiikan lisäksi, KELA on myös verrattuna kuntiin alentanut toimeentulotuessa hyväksyttävien "kohtuullisten asumismenojen" maksimikattoa sekä kuukausittaisen "kohtuullisen sähkölaskun" maksimikattoa, molempia, suhteellisen huomattavan määrän. Mm. kotikunnassani KELA alensi omassa tilanteessani kohtuulliseksi katsotun vuokran määrää verrattuna kunnan toimeentulotukipäätökseen 50 euroa kuukaudessa, ja sähkölaskun "kohtuullista" maksimikattoa 15 euroa kuukaudessa. Tämä tekee yhteensä 65 euroa kuukaudessa leikkausta toimeentulotukeeni pelkästään KELA:n kuntiin verrattuna pienennetyn myönnettävän kohtuuvuokran ja sähkön suhteen.
Kun sitten tuohon 65 euroon yhdistetään jatkuva 20% tai 40% alennus toimeentulotuen perusosasta nk. ikikarenssin vuoksi, koska en ole suostunut palkattomaan "työhön" (minulla ei ole yhtäkään laiminlyöntiä TE-palveluiden osoittamien haettavien palkkatöiden suhteen, by the way), on tukeni perusosa KELA-siirron jälkeen verrattuna kuntiin suurimman osan vuodesta noin 165:destä eurosta per kuukausi 265 euroon per kuukausi heikompi, ja ylittää useasti tuon 40% suurimman sallitun perusosan alentamisen sitä kautta, että sähkölaskuni menee etenkin talvella nousseiden sähkönsiirron hintojen vuoksi kymmenillä euroilla yli hyväksytyn rajan, ja vuokrakulustani jätetään korvaamatta 50 euroa per kk, jonka kunta vielä 2016 korvasi ja katsoi kohtuulliseksi kunnassani (eli siis koko vuokran). Saan siis monena kuukautena vuodessa tosiasiallisesti noin 47-48% pienempää perusosaa kuin täysi toimeentulotuen perusosa kunnasta, joka maksoi vuokrani ja sähköni kokonaan eikä yleensä alentanut tukea. Jos alensikin, niin sitä alennettiin 20% ja maksimissaan 2kk kerrallaan, jonka jälkeen palattiin alentamattomaan.
Kyllä meni v*tuiksi toimeentulotukiasiat ihmisarvoisen elämän mahdollistamisen suhteen Suomessa KELA-siirron myötä. KELA:n lain tulkinta on täysin mielivaltaista ja monesti vieläpä laitonta, kunnes oikaisu saadaan aikaan laittomaan päätökseen, sitten joskus, pitkän rahattoman odotusjakson jälkeen. Päälle vieläpä tuen alentaminen rajummilla perusosan alentamisilla sekä erikseen jokaisen tukeen kuuluvan kohtuullisen erikseen säädetyn korvauksen kohtuullisen maksimin normin alentamisella (sähkö, vuokra).
[quote="Vieras"][quote="Vieras"]Kannattaa vaaleissa äänestää sellaista puoluetta joka kannattaa viimesijaista etuisuutta koskevan toimeentulotukilain pehmentämistä ja sanktioiden sekä velvoitteiden vähentämistä.
Kela ei päätä toimeentukotukilaista vaan pelkästään annetun lain ja STM:n ohjeistuksien tulkinnasta kun toimeentulotukipäätöstä tehdään. Laissa on selkeästi maininta 40% alentamisesta joten olisi hyvin outoa että se jäisi pelkästään Kelan tulkinnan takia käytännössä lain kuolleeksi kirjaimeksi.[/quote]
KELA:lla on mahdollisuus tulkita lakia, ja se tulkitsee sitä reilusti asiakkaan kannalta epäedullisesti kuin kunta teki vielä 2016 myöntäessään toimeentulotukea. Lisänä vielä se, että KELA tulkitsee lakia yllättävän monesti joko suoraan tekemällä laittomia päätöksiä jolloin rahantulo loppuu kunnes hakija saa oikaisupäätöksen kuukausien jälkeen valitusprosessin kautta, tai jos ei tee suoranaisesti laitonta päätöstä, niin uhkaa toimia laittomalla tavalla hyläten hakemuksen, jos mm. hakemuksesta puuttuu sellaisia liitteitä, joiden osalta laissa on jo yksiselitteisesti säädetty sanktioksi alennettu perusosa, ilman mainintaa mahdollisuudesta hylätä.
AP:lta erittäin hyvä postaus. Olen täysin samoilla linjoilla. Laki on pysynyt täysin samana. Silti kunnat eivät tehneet itselleni samoja leikkauksia samojen laittomien uhkailujen kera joka kuukausi kuin KELA, vaan sain lähestulkoon aina tuen ilman leikkaamista, vaikka leikkaus ei saisi vaarantaa ihmisarvoista elämää lain mukaan. KELA tulkitsee asiaa aina hakijan kannalta epäedullisimman kautta, kun kunnilla oli vaihtelevasti enemmän kultaista keskitietä noudattava linjat. Johan tämä alennetun perusosan räjähdysmäisesti kasvaneet määrät tilastotkin todistavat 2016 ja sen jälkeisten vuosien välillä vertailussa. Heti kun tuen myöntäminen siirtyi KELA:an, perusosan alennusten määrä räjähti käsiin, laittomien hylkäysten määrä kasvoi, ja aiempaa tiukempi uhkailu alkoi. Sain myös kunnalta useimmiten pidemmän toimeentulotukipäätöksen, mutta KELA ei suostu myöntämään sitä kuin kuukauden kerrallaan, vaikka olen pitkäaikaistyötön eikä työllistymistilanteessa näy lohtua paremmasta.
Toimeentulotuen perusosan räjähdysmäinen kasvu KELA-siirron jälkeen tuen myöntämisen suhteen ei ole ainoa leikkaus. Kuntia huomattavasti rajumman leikkauspolitiikan lisäksi, KELA on myös verrattuna kuntiin alentanut toimeentulotuessa hyväksyttävien "kohtuullisten asumismenojen" maksimikattoa sekä kuukausittaisen "kohtuullisen sähkölaskun" maksimikattoa, molempia, suhteellisen huomattavan määrän. Mm. kotikunnassani KELA alensi omassa tilanteessani kohtuulliseksi katsotun vuokran määrää verrattuna kunnan toimeentulotukipäätökseen 50 euroa kuukaudessa, ja sähkölaskun "kohtuullista" maksimikattoa 15 euroa kuukaudessa. Tämä tekee yhteensä 65 euroa kuukaudessa leikkausta toimeentulotukeeni pelkästään KELA:n kuntiin verrattuna pienennetyn myönnettävän kohtuuvuokran ja sähkön suhteen.
Kun sitten tuohon 65 euroon yhdistetään jatkuva 20% tai 40% alennus toimeentulotuen perusosasta nk. ikikarenssin vuoksi, koska en ole suostunut palkattomaan työhön (minulla ei ole yhtäkään laiminlyöntiä TE-palveluiden osoittamien haettavien palkkatöiden suhteen, by the way), on tukeni perusosa verrattuna kuntiin suurimman osan vuodesta noin 165:destä eurosta per kuukausi 265 euroon per kuukausi heikompi, ja ylittää useasti tuon 40% suurimman sallitun perusosan alentamisen sitä kautta, että sähkölaskuni menee etenkin talvella nousseiden sähkönsiirron hintojen vuoksi kymmenillä euroilla yli hyväksytyn rajan, ja vuokrakulustani jätetään korvaamatta 50 euroa per kk, jonka kunta vielä 2016 korvasi ja katsoi kohtuulliseksi kunnassani (eli siis koko vuokran). Saan siis monena kuukautena vuodessa noin 47-48% pienempää perusosaa kuin täysi toimeentulotuen perusosa kunnasta, joka maksoi vuokrani ja sähköni kokonaan eikä yleensä alentanut tukea. Jos alensikin, niin sitä alennettiin 20% ja maksimissaan 2kk kerrallaan, jonka jälkeen palattiin alentamattomaan.
Kyllä meni v*tuiksi toimeentulotukiasiat ihmisarvoisen elämän mahdollistamisen suhteen Suomessa KELA-siirron myötä. KELA:n lain tulkinta on täysin mielivaltaista ja monesti vieläpä laitonta, kunnes oikaisu saadaan aikaan laittomaan päätökseen, sitten joskus, pitkän rahattoman odotusjakson jälkeen. Päälle vieläpä tuen alentaminen rajummilla perusosan alentamisilla sekä erikseen jokaisen tukeen kuuluvan kohtuullisen erikseen säädetyn korvauksen kohtuullisen maksimin normin alentamisella (sähkö, vuokra).[/quote]
Korjasin hieman, koska palstalla ei pysty editoimaan tekstiään, eli:
KELA:lla on mahdollisuus tulkita lakia tietyissä asioissa jossa tulkinnanvaraa on jätetty, ja se tulkitsee sitä reilusti asiakkaan kannalta epäedullisesti kuin kunta teki vielä 2016 myöntäessään toimeentulotukea. Lisänä vielä se, että KELA tulkitsee lakia yllättävän monesti joko suoraan tekemällä laittomia päätöksiä jolloin rahantulo loppuu kunnes hakija saa oikaisupäätöksen kuukausien jälkeen valitusprosessin kautta, tai jos ei tee suoranaisesti laitonta päätöstä, niin uhkaa toimia laittomalla tavalla hyläten hakemuksen, jos mm. hakemuksesta puuttuu sellaisia liitteitä, joiden osalta laissa on jo yksiselitteisesti säädetty sanktioksi alennettu perusosa, ilman mainintaa mahdollisuudesta hylätä.
AP:lta erittäin hyvä postaus. Olen täysin samoilla linjoilla. Laki on pysynyt täysin samana. Silti kunnat eivät tehneet itselleni samoja leikkauksia samojen laittomien uhkailujen kera joka kuukausi kuin KELA, vaan sain lähestulkoon aina tuen ilman leikkaamista, vaikka leikkaus ei saisi vaarantaa ihmisarvoista elämää lain mukaan. KELA tulkitsee asiaa aina hakijan kannalta epäedullisimman kautta, kun kunnilla oli vaihtelevasti enemmän kultaista keskitietä noudattava linjat. Johan tämä alennetun perusosan räjähdysmäisesti kasvaneet määrät tilastotkin todistavat 2016 ja sen jälkeisten vuosien välillä vertailussa. Heti kun tuen myöntäminen siirtyi KELA:an, perusosan alennusten määrä räjähti käsiin, laittomien hylkäysten määrä kasvoi, ja aiempaa tiukempi uhkailu alkoi. Sain myös kunnalta useimmiten pidemmän toimeentulotukipäätöksen, mutta KELA ei suostu myöntämään sitä kuin kuukauden kerrallaan, vaikka olen pitkäaikaistyötön eikä työllistymistilanteessa näy lohtua paremmasta.
Toimeentulotuen PERUSOSAN LEIKKAUSTEN RÄJÄHDYSMÄINEN KASVU KELA-siirron jälkeen tuen myöntämisen suhteen ei ole ainoa leikkaus siirron myötä. Kuntia huomattavasti rajumman leikkauspolitiikan lisäksi, KELA on myös verrattuna kuntiin alentanut toimeentulotuessa hyväksyttävien "kohtuullisten asumismenojen" maksimikattoa sekä kuukausittaisen "kohtuullisen sähkölaskun" maksimikattoa, molempia, suhteellisen huomattavan määrän. Mm. kotikunnassani KELA alensi omassa tilanteessani kohtuulliseksi katsotun vuokran määrää verrattuna kunnan toimeentulotukipäätökseen 50 euroa kuukaudessa, ja sähkölaskun "kohtuullista" maksimikattoa 15 euroa kuukaudessa. Tämä tekee yhteensä 65 euroa kuukaudessa leikkausta toimeentulotukeeni pelkästään KELA:n kuntiin verrattuna pienennetyn myönnettävän kohtuuvuokran ja sähkön suhteen.
Kun sitten tuohon 65 euroon yhdistetään jatkuva 20% tai 40% alennus toimeentulotuen perusosasta nk. ikikarenssin vuoksi, koska en ole suostunut palkattomaan "työhön" (minulla ei ole yhtäkään laiminlyöntiä TE-palveluiden osoittamien haettavien palkkatöiden suhteen, by the way), on tukeni perusosa KELA-siirron jälkeen verrattuna kuntiin suurimman osan vuodesta noin 165:destä eurosta per kuukausi 265 euroon per kuukausi heikompi, ja ylittää useasti tuon 40% suurimman sallitun perusosan alentamisen sitä kautta, että sähkölaskuni menee etenkin talvella nousseiden sähkönsiirron hintojen vuoksi kymmenillä euroilla yli hyväksytyn rajan, ja vuokrakulustani jätetään korvaamatta 50 euroa per kk, jonka kunta vielä 2016 korvasi ja katsoi kohtuulliseksi kunnassani (eli siis koko vuokran). Saan siis monena kuukautena vuodessa tosiasiallisesti noin 47-48% pienempää perusosaa kuin täysi toimeentulotuen perusosa kunnasta, joka maksoi vuokrani ja sähköni kokonaan eikä yleensä alentanut tukea. Jos alensikin, niin sitä alennettiin 20% ja maksimissaan 2kk kerrallaan, jonka jälkeen palattiin alentamattomaan.
Kyllä meni v*tuiksi toimeentulotukiasiat ihmisarvoisen elämän mahdollistamisen suhteen Suomessa KELA-siirron myötä. KELA:n lain tulkinta on täysin mielivaltaista ja monesti vieläpä laitonta, kunnes oikaisu saadaan aikaan laittomaan päätökseen, sitten joskus, pitkän rahattoman odotusjakson jälkeen. Päälle vieläpä tuen alentaminen rajummilla perusosan alentamisilla sekä erikseen jokaisen tukeen kuuluvan kohtuullisen erikseen säädetyn korvauksen kohtuullisen maksimin normin alentamisella (sähkö, vuokra).